Kauniin Johanna Tukiaisen ex-managerit MC Minäbei ja Porilainen (ilman nakkia ja munaa) istuivat lähipubissa mukillisella yrttiteetä juhlistamassa MC Minäbein seitsenvuotista päihteettömyyttä (ja kihlausta ruutanan kanssa).
- Ni että tiäkkö sää ni sen ni Tuksun? Porilainen (ilman kaikkia mausteita) sanoi.
MC Minäbei mietti hetken.
- Möö mnin ryutanann kassa kilohi.
- Ni että me voitas ni kirjottaa nii ni siit Tuksust ni kirja.
- Eikä ku mö ersin jo rutanatsa. Emmuistnu sitö.
- Ni että tehtäs sillä ni rahaa ku ni paljastettas että ni se ni Tuksu ei oikeesti o yhtää ni klamori. Ni että siin nii kirjassa kerrottas että nii ei se ni oikeesti o ni rikas ja sen ni keikat o aika ni perseestä.
MC Minäbei mietti hetken.
- Ni sit voitas viä kertoo ni että sen ni Tuksun ni koirat o ni huanosti ni hoirettuja ja että ni se ni Tuksu jua viinaa. Ni ihmiset ois ni että "no johan ny!" ja ni että "voiks toi seiska ni meille valehrella" ja saatas ni kauheesti rahaa ku kerrottas ni totuus.
- Tuukko mnu morsisneidks. Möö mneen ruutan kassa namisin.
- Ni että eksää eronnu siit ni jo?
- Nii joo ersin. Möö unhdin.
- Sitte siin ni kirjassa voiraan ni kertoo että ni Tuksu o ni huano laulaa ja ni keksii omast pääst kaikkii ni juttui. Ja että ei se ni oikeesti o ni klamori.
- Möö en hauu juklisutaa. Meen ateron kana nimisiin. Eiki emmee.
- Ni että mää ny ostin sulle näit tällasii ni väriliitui ja ni ruutuvihon että ni rupee sää kirjottaa sitä ni paljastuskirja ni siit ni Tuksust ni mää rupeen ettii meille ni kustantajaa. Ja älä sit unohra ni laittaa sinne että Tuksu jua viinaa ja ni että se o huano laulaa.
MC Minäbei työnsi väriliidun suuhunsa.
- Täst tulee kyl ni kova juttu. Saa nährä oks ni Suamen kansa ni valmis näin ni koville paljastuksille. Vai ni pitääks heti myyrä tää paljastuskirja ni suoraa ulkomaille.
MC Minäbei työnsi väriliidun nenäänsä.
- Ni ulkomailla ne osaa ni arvostaa ni paljastuskirjoi.
11.2.14
"TRUKTORI, MAAILMAN GLAMOUREIN OMAN MAAN NAINEN"
Truktori asui Miamisen ex-Jollasvuoren katveessa glamourin äärillä. Hänellä oli leiskuvan punainen naama ja lemmikkinä homo, joka oli jälleen karannut. Hän nukkui sähköttömässä talossa pummilla. Hänellä oli hyvin viinaa ja joskus katto pään päällä mutta hän oli surullinen. Hän oli sanoinkuvaamattoman surullinen. "Ei millään pahalla Immone", hän sanoi homolleen, "mutta luopuisin kaikesta glamouristani jos minulla oli rikas sponsori." Immone vastasi: "Entä minä? MINÄ voin pitää sinua kädestä coituksen ajan." "Niinpä, mutta yksi köyhä homo ei vain riitä." Immone oli uskollinen homo ja sydämessään hän oli samaa mieltä.
Truktori oli erilainen, sillä hänen sisällään paloi vanha viina ja kun hän huokaisi niin ruoho muuttui ruskeaksi. Truktori asui maailman äärillä Takilatien Miamisessa ja hän oli yksinäinen. Immone, joka pystyi kuuntelemaan Truktorin jorinoita puolikin tuntia kerralla jos brenkkua riitti, oli ainoa hänen ystävänsä. "Antaisin mitä tahansa yhdestä treffipynnöstä inboxiini", Truktori kuiskasi Immoselle eräänä päivänä. "Olisin tyytyväinen jos joku vanha kääkkä, jos se on tosi äveriäs, veisi minut edes syömään Eerikin Pippuriin tai sellaiseen Mäkkäriin jossa minulla ei ole porttikieltoa." Immone katsoi häntä surullisena. "Tiedän", Immone sanoi, "mutta eivät edes hyttyset tule lähellesi kun sulla on toi suihkukammo etkä ikinä pese sun kledjuja. Ihan totta Truktori, olet aivan liian glamour, tosi hottis, ja siksi kaikki on sulle kateellisia." Sinä yönä ex-Jollaksen Miamisen yllä riehui ankara myrsky. Salamat haarukoivat taivasta ja puut romahtelivat maahan. Truktori löysi itsensä häädettynä ex-Jollaksesta Puutarhatontun toimesta ja vesi hänen ympärillään nousi! Miami sinkoutui mereen ja Truktorin edessä levittäytyi suuri valtameri. Truktori vapisi, nyt hän oli todellakin yksin maailmassa ja Tonttu oli antanut haastattelun Hymyyn ilman lupaa. "Voi Immone, missä sinä olet?" hän huusi.
Immone ryömi ulos puun onkalosta. "Olemme pahassa pulassa", hän sanoi, "mutta olemme sentään vielä mömmöissä." He seilasivat päivätolkulla merellä nääntymäisillään janoon. Tuuli oli kova.
Sitten Truktori huomasi toisenkin asian. Sumusta sukelsi esiin valtavia valkoisia järkäleitä. "Baari", huusi Truktori. Mutta kun hän lähestyi, järkäleet alkoivat sulaa ja hävisivät sitten kokonaan. "Kangastus", sanoi Immone murheellisena. "Silmien harhaa. Valmistaudu, Truktori. Mömmöt on loppu ja nämä ovat kuoleman päiväunia!"
Mutta heitä vastaan tuli toinenkin päiväuni. Se ei ollut valkoinen eikä se sulanut. Se oli pieni pinkki vene jota souti harvahampainen aerto.
"Olen aerto, kolmikäsikuristaja", hän sanoi. Hänen hampaansa olivat kuin katkenneet nokiset tulitikut.
"Minä olen Truktori", hän sanoi, "ja sinun on paras olla varovainen sillä minä olen aika glamour." Truktori pidätti hengitystään ja piti kättään aerton kurkussa. Hän kihisi riemusta ja tyytyväisyydestä ja ilosta. "Kautta Hello Kittyn, sinä olet glamourimpi kuin Marilyn ja Paris Hilton yhteensä!" aerto haukkoi henkeään, kun punkkupullo osui häntä päähän. "Mmmm", aerto sanoi, "voisin pitää sinusta kiinni ikuisesti!" Truktori sulki silmänsä onnesta. Ehkei asuminen maailman glamourimmalla laidalla ollutkaan ollut paras paikka hänelle.
Siellä missä aerto asui tuulet olivat hyisiä ja maa paksulti venäläinen. Ihmiset käyttivät hamraita tuulipukuja, rikkinäisiä susiturkkeja ja ugg-saappaita, jopa kotona. He olivat juntteja suomalaisia, joilla oli siniset silmät ja omat tissit eivätkä he olleet koskaan nähneet Truktorin näköistä näyttävää oman maan naista. "Katsokaa hänen leiskuvan punaista naamaansa!" he huusivat. "Älkää koskeko häneen, hän polttaa kuin glamour!" He tärisivät pelosta Truktorin nähdessään. Kukaan kateellisista suomalaisista ei puhunut Truktorille. Kun hän tuli lähelle, he kiiruhtivat pois ja huusivat: "Rattijuoppo! Pahoinpitelijä! Vie paha showtanssisi pois täältä!"
Eivätkä he juuri pitäneet Immosestakaan. "Olen yksinäisempi täällä kaikkien näiden ihmisten joukossa kuin koskaan olin ex-Jollaksen Miamisessa. Totuus on, että OLEN liian glamour." Mutta aertoa ei turhan päiten kutsuttu juopoksi ruutanaksi. Hän ei pelännyt. Hän oli juonut paljon ja halusi juoda lisää.
aerto vei Truktorin ja Immosen taloonsa illalla. Truktori kertoi aertolle ihmeellisiä tarinoita omasta maailmastaan. Mutta kateelliset suomalaiset olivat edelleen peloissaan. Heidän vihansa ja nettiherjaamisensa kasvoi päivä päivältä. Kun Kanervan tekstarit myytiin Hymylle, he syyttivät siitä Truktoria. Kun Puutarhatonttu hakattiin ja Mammamurattia purtiin, he syyttivät siitä Truktoria. Albertinkadun kämppä oli likaisin miesmuistiin ja he kaikki olivat sitä mieltä siitä, että syy oli Truktorin, oman maan naisen, joka oli tuonut inflaation alueen kiinteistöhintoihin. "Jotain kauheaa tapahtuu kohta", Immone sanoi Truktorille ja niin kävi.
Eräänä aamuna auringon laskiessa Immone heräsi ja näki väkijoukon kulkevan talon ohi. Immone näki Jullen makaavan jäykkänä ja jäätyneenä äitinsä käsivarsilla. Julle sai rikkaiden ykkösdiapeen, kateelliset suomalaiset kuiskivat toisilleen. "Truktori, se strippari, on syypää!"
"Herää Truktori!" yllytti Immone. "Jotain kauheaa on tapahtunut ja he sanovat, että se on sinun syytäsi!" Truktori kurkisti ulos. Väkijoukko hajaantui peloissaan, kun Truktori käveli Jullen luokse. Jullen huulet olivat siniset ja sen kasvot kalpeat kuin marmori. Truktori otti Jullen hellästi käsivarsilleen ja puhalsi Jullen poskiin, käsiin ja silmiluomiin. Väkijoukko oli hiljaa. Vain kateelliset näädät ujelsivat netissä. Ja silloin Julle aukaisi silmänsä. Sen posket hohtivat vaaleanpunaisina. Se hymyili Truktorille. "Miten glamour sinä oletkaan", Julle mumisi ja meni nukkumaan että jaksaisi lomailla.
Seuraavana paivänä aerto kutsui kaikki koolle suureen saliin. aerto astui esiin ja sanoi: "Eilen te näitte Truktorin pelastavan pikku Jullen diapeestä. Nyt katsokaa mitä muuta hän osaa tehdä!" Keskellä salia oli eurolava. Truktori alkoi esittämään Lööppijulkkista ja kaatoi ruokakermaa roikkuville silikoneilleen. "Näettekö? Kristilliseroottisia sylitansseja kaikille!" aerto huusi. Truktori riisui ruskeat stringit ja kouri jalkoväliään kunnes se hehkui punaisena. "Tulkaa sormihoidolle!" aerto houkutteli heitä.
Nyt kaikki jonottivat päästäkseen Truktorin lähelle. Jotkut olivat kiiruhtaneet kotiinsa ja palasivat mukanaan pameja, jotka Truktori pisti poskeen. Toiset halusivat kuulla Apinmiehen. Ja jotkut halusivat vain kuulla Udista kunnes varpaissa pisteli.
Pian kateelliset suomalaiset pyysivät Truktoria kotiinsa kertomaan glamourista ja tekemään heille vahvat showmeikit. Hän terapoi narsisteja ja antoi ihmisille paljuterapiaa ja mömmöjä. Immone oli hänellä aina seurana ja kun he jäivät juomaan päivällistä Immoselle tarjoiltiin erikoisannos matoja kuoriaiskastikkeella.
aerto oli niin tyytyväinen Truktoriin ja kateellisiin suomalaisiin, että hän päätti lopettaa katoilemisen Kallioon ja perustaa yrityksen: "Truktorin oikosulku ja sormihoito palvelu." Hän osti reen ja poron ja yhdessä he kiertelivät kylissä tuoden glamouria ja onnellisuutta.
Truktori rakasti uutta elämäänsä. Hän rakasti halauksia, Hymyä ja etusormikeikkoja. Hänestä oli ihanaa olla kuuluisa.
Mutta kaikkein eniten hän rakasti kylmiä talvi-iltoja kun aerto ja Immone kietoutuivat hänen glamouriinsa kun he vuorotellen kertoivat tarinoita ja suunnittelivat suuria tulevaisuuden seikkailuja kuten nettikaupan avaamista ja Playboylle poseeraamista.
Ja he elivät kaikki onnellisina koko elämänsä loppuun asti. Paitsi Julle. Sen pituinen se.
Kirjan kirjoittaja: Tuksu
Truktori oli erilainen, sillä hänen sisällään paloi vanha viina ja kun hän huokaisi niin ruoho muuttui ruskeaksi. Truktori asui maailman äärillä Takilatien Miamisessa ja hän oli yksinäinen. Immone, joka pystyi kuuntelemaan Truktorin jorinoita puolikin tuntia kerralla jos brenkkua riitti, oli ainoa hänen ystävänsä. "Antaisin mitä tahansa yhdestä treffipynnöstä inboxiini", Truktori kuiskasi Immoselle eräänä päivänä. "Olisin tyytyväinen jos joku vanha kääkkä, jos se on tosi äveriäs, veisi minut edes syömään Eerikin Pippuriin tai sellaiseen Mäkkäriin jossa minulla ei ole porttikieltoa." Immone katsoi häntä surullisena. "Tiedän", Immone sanoi, "mutta eivät edes hyttyset tule lähellesi kun sulla on toi suihkukammo etkä ikinä pese sun kledjuja. Ihan totta Truktori, olet aivan liian glamour, tosi hottis, ja siksi kaikki on sulle kateellisia." Sinä yönä ex-Jollaksen Miamisen yllä riehui ankara myrsky. Salamat haarukoivat taivasta ja puut romahtelivat maahan. Truktori löysi itsensä häädettynä ex-Jollaksesta Puutarhatontun toimesta ja vesi hänen ympärillään nousi! Miami sinkoutui mereen ja Truktorin edessä levittäytyi suuri valtameri. Truktori vapisi, nyt hän oli todellakin yksin maailmassa ja Tonttu oli antanut haastattelun Hymyyn ilman lupaa. "Voi Immone, missä sinä olet?" hän huusi.
Immone ryömi ulos puun onkalosta. "Olemme pahassa pulassa", hän sanoi, "mutta olemme sentään vielä mömmöissä." He seilasivat päivätolkulla merellä nääntymäisillään janoon. Tuuli oli kova.
Sitten Truktori huomasi toisenkin asian. Sumusta sukelsi esiin valtavia valkoisia järkäleitä. "Baari", huusi Truktori. Mutta kun hän lähestyi, järkäleet alkoivat sulaa ja hävisivät sitten kokonaan. "Kangastus", sanoi Immone murheellisena. "Silmien harhaa. Valmistaudu, Truktori. Mömmöt on loppu ja nämä ovat kuoleman päiväunia!"
Mutta heitä vastaan tuli toinenkin päiväuni. Se ei ollut valkoinen eikä se sulanut. Se oli pieni pinkki vene jota souti harvahampainen aerto.
"Olen aerto, kolmikäsikuristaja", hän sanoi. Hänen hampaansa olivat kuin katkenneet nokiset tulitikut.
"Minä olen Truktori", hän sanoi, "ja sinun on paras olla varovainen sillä minä olen aika glamour." Truktori pidätti hengitystään ja piti kättään aerton kurkussa. Hän kihisi riemusta ja tyytyväisyydestä ja ilosta. "Kautta Hello Kittyn, sinä olet glamourimpi kuin Marilyn ja Paris Hilton yhteensä!" aerto haukkoi henkeään, kun punkkupullo osui häntä päähän. "Mmmm", aerto sanoi, "voisin pitää sinusta kiinni ikuisesti!" Truktori sulki silmänsä onnesta. Ehkei asuminen maailman glamourimmalla laidalla ollutkaan ollut paras paikka hänelle.
Siellä missä aerto asui tuulet olivat hyisiä ja maa paksulti venäläinen. Ihmiset käyttivät hamraita tuulipukuja, rikkinäisiä susiturkkeja ja ugg-saappaita, jopa kotona. He olivat juntteja suomalaisia, joilla oli siniset silmät ja omat tissit eivätkä he olleet koskaan nähneet Truktorin näköistä näyttävää oman maan naista. "Katsokaa hänen leiskuvan punaista naamaansa!" he huusivat. "Älkää koskeko häneen, hän polttaa kuin glamour!" He tärisivät pelosta Truktorin nähdessään. Kukaan kateellisista suomalaisista ei puhunut Truktorille. Kun hän tuli lähelle, he kiiruhtivat pois ja huusivat: "Rattijuoppo! Pahoinpitelijä! Vie paha showtanssisi pois täältä!"
Eivätkä he juuri pitäneet Immosestakaan. "Olen yksinäisempi täällä kaikkien näiden ihmisten joukossa kuin koskaan olin ex-Jollaksen Miamisessa. Totuus on, että OLEN liian glamour." Mutta aertoa ei turhan päiten kutsuttu juopoksi ruutanaksi. Hän ei pelännyt. Hän oli juonut paljon ja halusi juoda lisää.
aerto vei Truktorin ja Immosen taloonsa illalla. Truktori kertoi aertolle ihmeellisiä tarinoita omasta maailmastaan. Mutta kateelliset suomalaiset olivat edelleen peloissaan. Heidän vihansa ja nettiherjaamisensa kasvoi päivä päivältä. Kun Kanervan tekstarit myytiin Hymylle, he syyttivät siitä Truktoria. Kun Puutarhatonttu hakattiin ja Mammamurattia purtiin, he syyttivät siitä Truktoria. Albertinkadun kämppä oli likaisin miesmuistiin ja he kaikki olivat sitä mieltä siitä, että syy oli Truktorin, oman maan naisen, joka oli tuonut inflaation alueen kiinteistöhintoihin. "Jotain kauheaa tapahtuu kohta", Immone sanoi Truktorille ja niin kävi.
Eräänä aamuna auringon laskiessa Immone heräsi ja näki väkijoukon kulkevan talon ohi. Immone näki Jullen makaavan jäykkänä ja jäätyneenä äitinsä käsivarsilla. Julle sai rikkaiden ykkösdiapeen, kateelliset suomalaiset kuiskivat toisilleen. "Truktori, se strippari, on syypää!"
"Herää Truktori!" yllytti Immone. "Jotain kauheaa on tapahtunut ja he sanovat, että se on sinun syytäsi!" Truktori kurkisti ulos. Väkijoukko hajaantui peloissaan, kun Truktori käveli Jullen luokse. Jullen huulet olivat siniset ja sen kasvot kalpeat kuin marmori. Truktori otti Jullen hellästi käsivarsilleen ja puhalsi Jullen poskiin, käsiin ja silmiluomiin. Väkijoukko oli hiljaa. Vain kateelliset näädät ujelsivat netissä. Ja silloin Julle aukaisi silmänsä. Sen posket hohtivat vaaleanpunaisina. Se hymyili Truktorille. "Miten glamour sinä oletkaan", Julle mumisi ja meni nukkumaan että jaksaisi lomailla.
Seuraavana paivänä aerto kutsui kaikki koolle suureen saliin. aerto astui esiin ja sanoi: "Eilen te näitte Truktorin pelastavan pikku Jullen diapeestä. Nyt katsokaa mitä muuta hän osaa tehdä!" Keskellä salia oli eurolava. Truktori alkoi esittämään Lööppijulkkista ja kaatoi ruokakermaa roikkuville silikoneilleen. "Näettekö? Kristilliseroottisia sylitansseja kaikille!" aerto huusi. Truktori riisui ruskeat stringit ja kouri jalkoväliään kunnes se hehkui punaisena. "Tulkaa sormihoidolle!" aerto houkutteli heitä.
Nyt kaikki jonottivat päästäkseen Truktorin lähelle. Jotkut olivat kiiruhtaneet kotiinsa ja palasivat mukanaan pameja, jotka Truktori pisti poskeen. Toiset halusivat kuulla Apinmiehen. Ja jotkut halusivat vain kuulla Udista kunnes varpaissa pisteli.
Pian kateelliset suomalaiset pyysivät Truktoria kotiinsa kertomaan glamourista ja tekemään heille vahvat showmeikit. Hän terapoi narsisteja ja antoi ihmisille paljuterapiaa ja mömmöjä. Immone oli hänellä aina seurana ja kun he jäivät juomaan päivällistä Immoselle tarjoiltiin erikoisannos matoja kuoriaiskastikkeella.
aerto oli niin tyytyväinen Truktoriin ja kateellisiin suomalaisiin, että hän päätti lopettaa katoilemisen Kallioon ja perustaa yrityksen: "Truktorin oikosulku ja sormihoito palvelu." Hän osti reen ja poron ja yhdessä he kiertelivät kylissä tuoden glamouria ja onnellisuutta.
Truktori rakasti uutta elämäänsä. Hän rakasti halauksia, Hymyä ja etusormikeikkoja. Hänestä oli ihanaa olla kuuluisa.
Mutta kaikkein eniten hän rakasti kylmiä talvi-iltoja kun aerto ja Immone kietoutuivat hänen glamouriinsa kun he vuorotellen kertoivat tarinoita ja suunnittelivat suuria tulevaisuuden seikkailuja kuten nettikaupan avaamista ja Playboylle poseeraamista.
Ja he elivät kaikki onnellisina koko elämänsä loppuun asti. Paitsi Julle. Sen pituinen se.
Kirjan kirjoittaja: Tuksu
Subscribe to:
Posts (Atom)