Usein vietän unettomat yöni miettimällä että mitä jos Vesa Keskinen ja Frederik flaidais? Kumpi voittais?
Frederik on tunnetusti kungfun mestari mutta täyttää kohta 83. Vesa Keskinen taas on, no . . . ainakin nuorempi ja lukenut paljon Aku Ankkaa. Ja tuntee Garl Dänhämmerin. Tiukaksi menee. Vesa on "seurustellut" Hanimatin kanssa, mutta Frederik on deittaillut ladyboyta. Jorman Vuoksenmaan kertoimenlaskijoilla ei ole helppo duuni.
Männä viikolla Vesku ja Reetu ottivat snadisti myllyä ja homma meni jotenkin näin: Frederikki soittaa Veskulle ja tunkee kylään. Isäntä laittaa pöydän koreaksi, tai sitten ei, ja ottaa vieraan vastaan kalsareissaan. Setämies ja Tuurin akuankka ottavat toisistaan mittaa harjoittamalla pohjalaisia taistelulajeja. Eiku sormikoukkua.
Geriatrikko häviää sormikoukun mutta paljastaa hävinneensä tahallaan vain koska Tuurin Mike Tyson oli niin jurrissa ja muutenkin säälittävä ettei sitä kehtaa voittaa kun se alkaa vaan pillittää.
Vesa väittää Frederikkiä törkeäksi valehtelijaksi: Ne oli shortsit eikä alushousut! Jonka jälkeen Vesa antaa Frederikille porttarin . . . . öhh . . . Kyläkauppaan.
Federik kostaa salamannopeasti viiltävällä täsmäiskulla: Vesa saa porttarin Frederikin keikoille.
Öhh . . .
Mutta seuraavana päivänä ollaan taas kavereita. Ja tehdään yhdessä biisi . . .
Rakkausbiisi.
Okei. Vakavasti. Ei näin.
Get a room, guys . . .
Oikeesti kundit - jos flaidaatte niin ottakaa kunnon mylly eikä mitään pikkutyttöjen läpsyttelykisaa. Oikeesti sällit, kansa vaatii kunnon skabaa. Jengi on nyt päässy veren makuun, ette te tähän voi lopettaa.
Teidän on pakko järjestää ultimate fighting-skaba tai cagefight.
Joku semmonen missä vain toinen kävelee kehästä omin jaloin. Joku skaba jossa otetaan miehestä mittaa oikeesti.
Semmonen vaikka että Frederikki laulaa cagefightissa Titanikkia ja Tsingis Kaania Veskulle ja Vesa lausuu aivan jurrissa päin Frederikin naamaa uusinta "rakkausrunoaan" Hanimatille.
Ja ihan asiaa olisi jos molemmat kannettaisiin ulos häkistä jalat edellä.
30.9.11
26.9.11
Rotestiblogi
Tässäkin maassa sitä on paljon mälsää. Ei sitä tartte edes paljon kavereilta kysellä. Riittää kun lukee mäntsäläläisen kampaajan ja ammattikotirouvan Nina TA Mikkosen blogia.
Suorastaan pelottavalla tarkkanäköisyydellä Nina TA tarttuu yhteiskuntamme epäkohtiin, suorastaan yli-inhimillisellä täsmällisyydellä hän kaataa kulisseja ja puhkoo mätäpaiseita siellä missä liikkuukin.
Suorastaan pelottomasti hän paljastaa öykkäreitä ja asemaansa väärinkäyttäviä inehmoja.
Sellaisia kurjia roistoja ja epattoja kuin esimerkiksi Nälkäpäivän kerääjät.
Monet ihmiset kuvittelevat että Punaisen Ristin primääri funktio on auttaa apua tarvitsevia. Väärin. Monet ihmiset kuvittelevat että Nälkäpäivä on suunniteltu hädänalaisten tilan lievittämiseksi. Väärin.
Voi te naiivit ja lapsenomaiset ihmiset!
Ettekö te tiedä että koko Punainen Risti ja etenkin Nälkäpäivän keräys on vain inhottava salajuoni?
Nina TA tietää.
Punaisen Ristin keräykset on masinoitu vain ja ainoastaan julkisuuden henkilöitä vastaan. Niiden ainoa funktio on nolata ja nöyryyttää julkkiksia. Siellä ne kerääjämummot istuu markettien auloissa, lipas ojossa, ja vaan odottaa julkisuudesta tuttuja naamoja reviirilleen. Ja sitten isketään röyhkeästi.
Keräyslipas julkkiksen nenän alle vaan!
Ja rahaa kerjäämään!
Miksi? Miksi!
Miksi Suomen Punaiselle Ristille voi olla niin vaikea tajuta että julkisuuden henkilö on jo osansa tehnyt? Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta että julkkis auttaa hädänalaisia pelkästään olemalla julkisuudessa?
Aina kun nälkää näkevä tai tsunamissa kotinsa menettänyt näkee Timo TA Mikkosen, Vesa Keskisen tai Henna Kaalinaisen kuvan niin hänen hätänsä lievittyy. Aina kun hädänalainen sotaorpo tai syöpään kuolemaisillaan oleva aidsia sairastava neliraajahalvausta poteva hydrokefaliasta kärsivä kuuromykkä bushmanni lukee Jussi Parviaisen tai Johanna Tukiaisen blogia hän ymmärtää että maailma on silti kaikesta huolimatta kaunis ja järjellinen paikka ja kaikella on tarkoituksensa.
Äkkiä hänen elämänsä on taas aika paljon parempi. Äkkiä aurinko jälleen paistaa ja linnut laulavat. Ihan vain siksi että Vesa Keskinen kertoo että ampiainen pisti meisseliin, Jussi Parviainen itkee sitä että kaikki nauravat hänelle tai Tuksu ihmettelee miksi poliisi, verottaja, takikuskit, lentokoneiden henkilökunta, toimittajat, hampurilaisbaarien myyjät, ravintoloitsijat, strippiluolien asiakkaat, lääkärit, hoitajat, hotellien portieerit, junien konduktöörit, yökerhojen ovimiehet ja kaikki muutkin aina ja koko ajan vainoaa, kiusaa ja käyttäytyy epäasiallisesti. Turha siinä bushmannin on kuvitella että hänellä on rankkaa kun Timo TA:n lapsia kuljettavan taksikuskin autossa haisee tupakka.
Julkisuuden henkilöt sulostuttavat maailmaa ja rikastuttavat vähempiarvoisten elämää pelkällä olemassaolollaan. Nina TA Mikkonen bloggaa jumalauta! Ja sitten siltä vielä kinutaan taskun pohjalle jääneitä kolikoita Afrikan nälkäneekerille jumalauta!
Eikö mikään riitä?
Ja SILTI Nälkäpäivän sadistiset sikakerääjät tunkee sitä lipasta Nina TA:n naamariin kiinni ja ruinaa fyrkkaa! Vaikka Nina TA ON kovan luokan julkkis! Eikun SIKSI että Nina TA on kovan luokan julkkis!
Ihan vaan siksi kun SPR on KATEELLINEN julkisuuden henkilöille. Kun SPR TIETÄÄ että ei niitten surkeilla räpellyksillä ole mitään merkitystä. Nina TA:n blogipostaus lievittää maailman ahdinkoa ja hätää huomattavasti enemmän kuin SPR:än koko vuoden keräykset. Ja sekös SPR:ää harmittaa.
Siksi SPR yrittää kostaa julkisuuden henkilöille nolaamalla heidät. Eiks toi nyt ole ihan selvä juttu? "Kattokaa, ilkeä julkkis ei antanutkaan rahaa!" SPR kokee maailman hätää lievittävät julkkikset itselleen uhkana, ja erityisesti Nina TA Mikkosen, ja yrittää siksi epätoivon vimmalla murentaa heidän arvovaltaansa ja uskottavuuttaan maailman silmissä. "Se lounastaa joka päivä Dag Hammarskjöldin ja Florence Nightingalen ja Prinsessa Victorian kanssa mutta ei silti antanut ropoakaan keräykseen!"
Mutta yritys on tuhoon tuomittu.
Hei kamoon, seriously. Kummalla on PIKKASEN enemmän kredibiliteettiä epäitsekkäänä hyväntekijänä: Suomen Punaisella Ristillä vai mäntsäläläisellä kotirouvaparturilla Nina TA Mikkosella?
No sitä minäkin.
Suorastaan pelottavalla tarkkanäköisyydellä Nina TA tarttuu yhteiskuntamme epäkohtiin, suorastaan yli-inhimillisellä täsmällisyydellä hän kaataa kulisseja ja puhkoo mätäpaiseita siellä missä liikkuukin.
Suorastaan pelottomasti hän paljastaa öykkäreitä ja asemaansa väärinkäyttäviä inehmoja.
Sellaisia kurjia roistoja ja epattoja kuin esimerkiksi Nälkäpäivän kerääjät.
Monet ihmiset kuvittelevat että Punaisen Ristin primääri funktio on auttaa apua tarvitsevia. Väärin. Monet ihmiset kuvittelevat että Nälkäpäivä on suunniteltu hädänalaisten tilan lievittämiseksi. Väärin.
Voi te naiivit ja lapsenomaiset ihmiset!
Ettekö te tiedä että koko Punainen Risti ja etenkin Nälkäpäivän keräys on vain inhottava salajuoni?
Nina TA tietää.
Punaisen Ristin keräykset on masinoitu vain ja ainoastaan julkisuuden henkilöitä vastaan. Niiden ainoa funktio on nolata ja nöyryyttää julkkiksia. Siellä ne kerääjämummot istuu markettien auloissa, lipas ojossa, ja vaan odottaa julkisuudesta tuttuja naamoja reviirilleen. Ja sitten isketään röyhkeästi.
Keräyslipas julkkiksen nenän alle vaan!
Ja rahaa kerjäämään!
Miksi? Miksi!
Miksi Suomen Punaiselle Ristille voi olla niin vaikea tajuta että julkisuuden henkilö on jo osansa tehnyt? Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta että julkkis auttaa hädänalaisia pelkästään olemalla julkisuudessa?
Aina kun nälkää näkevä tai tsunamissa kotinsa menettänyt näkee Timo TA Mikkosen, Vesa Keskisen tai Henna Kaalinaisen kuvan niin hänen hätänsä lievittyy. Aina kun hädänalainen sotaorpo tai syöpään kuolemaisillaan oleva aidsia sairastava neliraajahalvausta poteva hydrokefaliasta kärsivä kuuromykkä bushmanni lukee Jussi Parviaisen tai Johanna Tukiaisen blogia hän ymmärtää että maailma on silti kaikesta huolimatta kaunis ja järjellinen paikka ja kaikella on tarkoituksensa.
Äkkiä hänen elämänsä on taas aika paljon parempi. Äkkiä aurinko jälleen paistaa ja linnut laulavat. Ihan vain siksi että Vesa Keskinen kertoo että ampiainen pisti meisseliin, Jussi Parviainen itkee sitä että kaikki nauravat hänelle tai Tuksu ihmettelee miksi poliisi, verottaja, takikuskit, lentokoneiden henkilökunta, toimittajat, hampurilaisbaarien myyjät, ravintoloitsijat, strippiluolien asiakkaat, lääkärit, hoitajat, hotellien portieerit, junien konduktöörit, yökerhojen ovimiehet ja kaikki muutkin aina ja koko ajan vainoaa, kiusaa ja käyttäytyy epäasiallisesti. Turha siinä bushmannin on kuvitella että hänellä on rankkaa kun Timo TA:n lapsia kuljettavan taksikuskin autossa haisee tupakka.
Julkisuuden henkilöt sulostuttavat maailmaa ja rikastuttavat vähempiarvoisten elämää pelkällä olemassaolollaan. Nina TA Mikkonen bloggaa jumalauta! Ja sitten siltä vielä kinutaan taskun pohjalle jääneitä kolikoita Afrikan nälkäneekerille jumalauta!
Eikö mikään riitä?
Ja SILTI Nälkäpäivän sadistiset sikakerääjät tunkee sitä lipasta Nina TA:n naamariin kiinni ja ruinaa fyrkkaa! Vaikka Nina TA ON kovan luokan julkkis! Eikun SIKSI että Nina TA on kovan luokan julkkis!
Ihan vaan siksi kun SPR on KATEELLINEN julkisuuden henkilöille. Kun SPR TIETÄÄ että ei niitten surkeilla räpellyksillä ole mitään merkitystä. Nina TA:n blogipostaus lievittää maailman ahdinkoa ja hätää huomattavasti enemmän kuin SPR:än koko vuoden keräykset. Ja sekös SPR:ää harmittaa.
Siksi SPR yrittää kostaa julkisuuden henkilöille nolaamalla heidät. Eiks toi nyt ole ihan selvä juttu? "Kattokaa, ilkeä julkkis ei antanutkaan rahaa!" SPR kokee maailman hätää lievittävät julkkikset itselleen uhkana, ja erityisesti Nina TA Mikkosen, ja yrittää siksi epätoivon vimmalla murentaa heidän arvovaltaansa ja uskottavuuttaan maailman silmissä. "Se lounastaa joka päivä Dag Hammarskjöldin ja Florence Nightingalen ja Prinsessa Victorian kanssa mutta ei silti antanut ropoakaan keräykseen!"
Mutta yritys on tuhoon tuomittu.
Hei kamoon, seriously. Kummalla on PIKKASEN enemmän kredibiliteettiä epäitsekkäänä hyväntekijänä: Suomen Punaisella Ristillä vai mäntsäläläisellä kotirouvaparturilla Nina TA Mikkosella?
No sitä minäkin.
15.9.11
Ahistaa!
Syksyn elokuvatapaus on ilman mitään epäilyksiä Jussi Parviaisen tuleva elokuva. Jonka nimeä en muista.
Koko maamme cineastien sankka joukko on ollut täpinöissään projektista siitä saakka kun asiasta ilmoitettiin.
Ja ihan totta puhuen, kuka meistä olisikaan vielä täysin toipunut Jussin edellisestä elokuvasta, jonka nimeä en muista, jossa Jussi itse esitti päähenkilöä suorastaan vakuuttavalla, etten sanoisi järisyttävällä tavalla. Elokuva oli semidokumentaarinen eepos siitä kuinka Jussia melko raskaasti pänni avioero ja kuinka ikävä ihminen hänen entinen vaimonsa oli. Filmin järisyttävimmissä kohdissa Jussi istui autossaan itkemässä ja kiroilemassa exäänsä, tämän asunnon ulkopuolella. Elokuvan taiteellisiin painopisteisiin kuului myös sekavien puheluiden soitteleminen exälle ja exän uusien ihmissuhteiden stalkkaaminen. Elokuvallinen kokemus oli suorastaan kouraiseva.
On vaikea kuvitella millä Jussi ylittäisi tämän kuolemattoman saavutuksensa.
Mutta Jussin taiteelliseen visioon on luottaminen, sen tietävät kaikki jotka jo 80-luvulta saakka ovat innokkaasti seuranneet hänen taiteellista voittokulkuaan aina hänen huikeasta näytelmätrilogiastaan saakka. Jonka nimeä en muista. Trilogiassa Jussi esitti hyvin fiktiivistä henkilöä Juska Paarmaa, jota "ahisti" vallan kovasti. Näytelmien ydisanoma oli että ei ole helppoa olla Jussi Parviainen. Anteeksi korjaan, näytelmien ydinsanoma oli: ei ole helppoa olla Juska Paarma. Täysin keksitty henkilöhän Juska Paarma oli.
Jos trilogian ydisanoman tiivistää yhteen sanaan niin tuo sana on: Ahistaa.
Yhtä sanaa ei ihan joka poika kykenekään venyttämään kolmeksi harvinaisen tylsäksi näytelmäksi. Eikä ihan kaikkia totta puhuen kiinnostaisi niin tehdäkään.
Mutta palatakseni tulevaan elokuvatapaukseen. Jonka nimeä en muista. Tällä kertaa Jussi on löytänyt harvinaisen vetävän aiheen. Jälleen hän on tarkastellut maailmaa kriittisin silmin, avannut itsensä kosmokselle, hakenut itselleen tyypillisellä tavalla laajempia visioita (toisin kuin taiteemme pikkusieluiset egorunkkaajat yleensä) ja havainnut että maailman mielenkiintoisin aihe elokuvalle on kohta kuusikymppisen äijänkuvatuksen tuhoon tuomittu "suhde" hieman yksinkertaiselta vaikuttavaan ja hampaat irvessä julkisuuteen pyrkivään teinityttöön.
Kyseessä oleva teinityttö ei ole koskaan ennen näytellyt joten ilman muuta ja totta kai hän on se paras valinta kokopitkän elokuvan pääosaan.
Yksi asia on kuitenkin varma: Elokuvayleisö valmistautukoon ihmissielun syväluotaukseen. Itkua, parkua, hampaiden kiristystä ja Jussin ahistusta ei tule tästäkään tulevasta mestariteoksesta puuttuman. Ei ole helppoa ei kun elämän ehtoopuolelle ehtinyt mies kiimaantuu teinibimboon. Tokihan moinen on heti ikuistettava kuvaksi ja näytettävä valkokankaalla koko maailmalle.
Voi Jussi, Jussi!
Kateudesta kalpeana joudun esittämään sinulle kysymyksen: Mistä sinä oikein upeat aiheesi kaivat? Mistä sinulla riittää luovaa mielikuvitusta keksiä kaikki nämä fantastiset teemat joita niin maailmoja syleilevällä tavallasi taiteessasi käsittelet? Miten aina onnistutkin tekemisissäsi olemaan ajan hermolla ja käsittelemään taiteessasi päivänpolttavia ydinkysymyksiä jotka samalla ovat suorastaan arkkityyppisen klassisia? Mihin kosmisiin sfääreihin runollinen visiointisi aina venyykään?
Jussi? Saanko kutsua sinua visionääriksi?
Tällä vauhdilla Nobelin kirjallisuuspalkinto ei voi olla kaukana.
Mä tunnustan suoraan, hei Jussi. Mua sun kirjallinen neroutesi suorastaan ahistaa.
Koko maamme cineastien sankka joukko on ollut täpinöissään projektista siitä saakka kun asiasta ilmoitettiin.
Ja ihan totta puhuen, kuka meistä olisikaan vielä täysin toipunut Jussin edellisestä elokuvasta, jonka nimeä en muista, jossa Jussi itse esitti päähenkilöä suorastaan vakuuttavalla, etten sanoisi järisyttävällä tavalla. Elokuva oli semidokumentaarinen eepos siitä kuinka Jussia melko raskaasti pänni avioero ja kuinka ikävä ihminen hänen entinen vaimonsa oli. Filmin järisyttävimmissä kohdissa Jussi istui autossaan itkemässä ja kiroilemassa exäänsä, tämän asunnon ulkopuolella. Elokuvan taiteellisiin painopisteisiin kuului myös sekavien puheluiden soitteleminen exälle ja exän uusien ihmissuhteiden stalkkaaminen. Elokuvallinen kokemus oli suorastaan kouraiseva.
On vaikea kuvitella millä Jussi ylittäisi tämän kuolemattoman saavutuksensa.
Mutta Jussin taiteelliseen visioon on luottaminen, sen tietävät kaikki jotka jo 80-luvulta saakka ovat innokkaasti seuranneet hänen taiteellista voittokulkuaan aina hänen huikeasta näytelmätrilogiastaan saakka. Jonka nimeä en muista. Trilogiassa Jussi esitti hyvin fiktiivistä henkilöä Juska Paarmaa, jota "ahisti" vallan kovasti. Näytelmien ydisanoma oli että ei ole helppoa olla Jussi Parviainen. Anteeksi korjaan, näytelmien ydinsanoma oli: ei ole helppoa olla Juska Paarma. Täysin keksitty henkilöhän Juska Paarma oli.
Jos trilogian ydisanoman tiivistää yhteen sanaan niin tuo sana on: Ahistaa.
Yhtä sanaa ei ihan joka poika kykenekään venyttämään kolmeksi harvinaisen tylsäksi näytelmäksi. Eikä ihan kaikkia totta puhuen kiinnostaisi niin tehdäkään.
Mutta palatakseni tulevaan elokuvatapaukseen. Jonka nimeä en muista. Tällä kertaa Jussi on löytänyt harvinaisen vetävän aiheen. Jälleen hän on tarkastellut maailmaa kriittisin silmin, avannut itsensä kosmokselle, hakenut itselleen tyypillisellä tavalla laajempia visioita (toisin kuin taiteemme pikkusieluiset egorunkkaajat yleensä) ja havainnut että maailman mielenkiintoisin aihe elokuvalle on kohta kuusikymppisen äijänkuvatuksen tuhoon tuomittu "suhde" hieman yksinkertaiselta vaikuttavaan ja hampaat irvessä julkisuuteen pyrkivään teinityttöön.
Kyseessä oleva teinityttö ei ole koskaan ennen näytellyt joten ilman muuta ja totta kai hän on se paras valinta kokopitkän elokuvan pääosaan.
Yksi asia on kuitenkin varma: Elokuvayleisö valmistautukoon ihmissielun syväluotaukseen. Itkua, parkua, hampaiden kiristystä ja Jussin ahistusta ei tule tästäkään tulevasta mestariteoksesta puuttuman. Ei ole helppoa ei kun elämän ehtoopuolelle ehtinyt mies kiimaantuu teinibimboon. Tokihan moinen on heti ikuistettava kuvaksi ja näytettävä valkokankaalla koko maailmalle.
Voi Jussi, Jussi!
Kateudesta kalpeana joudun esittämään sinulle kysymyksen: Mistä sinä oikein upeat aiheesi kaivat? Mistä sinulla riittää luovaa mielikuvitusta keksiä kaikki nämä fantastiset teemat joita niin maailmoja syleilevällä tavallasi taiteessasi käsittelet? Miten aina onnistutkin tekemisissäsi olemaan ajan hermolla ja käsittelemään taiteessasi päivänpolttavia ydinkysymyksiä jotka samalla ovat suorastaan arkkityyppisen klassisia? Mihin kosmisiin sfääreihin runollinen visiointisi aina venyykään?
Jussi? Saanko kutsua sinua visionääriksi?
Tällä vauhdilla Nobelin kirjallisuuspalkinto ei voi olla kaukana.
Mä tunnustan suoraan, hei Jussi. Mua sun kirjallinen neroutesi suorastaan ahistaa.
9.9.11
Vesa, Vesa, missä on se Vesa?
Vesa hei? Missä sää oot?
Mä oon huolissani, tunnustan sen ihan suoraan.
Me ollaan kaikki huolissamme susta.
Mä oon huolissani, tunnustan sen ihan suoraan.
Me ollaan kaikki huolissamme susta.
Oikeesti hei Vesa, susta ei oo kuulunut mitään moneen päivään.
Ootko sää kunnossa?
Vesa hei? Vastaa.
Ootko sää kunnossa?
Vesa hei? Vastaa.
Sen jälkeen kun olit sorsastamassa, vedit kamalat lärvit, aloit pomppia veneessä ja putosit pää edellä jorpakkoon niin susta ei oo kuulunu mitään. Sillon sun kaveri kiskasi sut persuksista takaisin veneeseen. Syitä tähän voimme vain arvailla.
Mitään ei olla moneen päivään kuultu sun laihduttamisesta, sun juomisista, sun "tyttöystävistä", mitä mieltä oot Kreikan tukipaketista. Mistä mä nyt tiedän onko ampiaiset pistäny sua meisseliin kun et mitään kerro. Tai jos oot vaikka liukastunu taas ja makaat avuttomana kylppärin lattialla etkä pääse ylös vaikka pitäs kirjottaa runo.
Kupsu hei? Voitko käydä tarkistamassa ettei Vesa viru kylppärin lattialla ampiaisten pisteltävänä?
Sekin mua pelottaa että joku nainen on tunkenut ikkunasta sisälle ja tällä kertaa päässy karmeja pidemmälle. Kaikki naiset kuitenkin haluu sua koska olet aivan ihq.
Vesa hei kamoon! Kerro ny edes mitä mieltä oot Daegun keihäsmenestyksestä. Tai Jussi Parviaisen ja Saanan jutusta.
Sano ny ees jotain.
Oikeesti Vesa - me ollaan susta huolissamme.
Sano jotain!
Sä et voi tehä tolleen. Sä et voi eka koukuttaa meitä ja sit lakata uutisoimasta ittestäs. Tajuutsä kuinka koukussa suhun jengi on? Jos ei tuu viikottaista veskufixiä niin jengi on ihan hajalla!
Vesa!
Nyt sanot jotain!
Ron Jeremykin sano että oot idiootti eikä se usko sun ennätykseen että sait yhtenä iltana 108 orgasmia. Sano sille että se ite on idiootti! Sait sä 108 orgasmia yhessä illassa! Varmana sait!
Sano ees jotain . . .
Oikeesti, Vesa . . .
Vesa pliis älä jätä . . .
Mä en kestä elämää ilma sua!
Kupsu hei? Voitko käydä tarkistamassa ettei Vesa viru kylppärin lattialla ampiaisten pisteltävänä?
Sekin mua pelottaa että joku nainen on tunkenut ikkunasta sisälle ja tällä kertaa päässy karmeja pidemmälle. Kaikki naiset kuitenkin haluu sua koska olet aivan ihq.
Vesa hei kamoon! Kerro ny edes mitä mieltä oot Daegun keihäsmenestyksestä. Tai Jussi Parviaisen ja Saanan jutusta.
Sano ny ees jotain.
Oikeesti Vesa - me ollaan susta huolissamme.
Sano jotain!
Sä et voi tehä tolleen. Sä et voi eka koukuttaa meitä ja sit lakata uutisoimasta ittestäs. Tajuutsä kuinka koukussa suhun jengi on? Jos ei tuu viikottaista veskufixiä niin jengi on ihan hajalla!
Vesa!
Nyt sanot jotain!
Ron Jeremykin sano että oot idiootti eikä se usko sun ennätykseen että sait yhtenä iltana 108 orgasmia. Sano sille että se ite on idiootti! Sait sä 108 orgasmia yhessä illassa! Varmana sait!
Sano ees jotain . . .
Oikeesti, Vesa . . .
Vesa pliis älä jätä . . .
Mä en kestä elämää ilma sua!
6.9.11
Rapujuhlijan ABC
Oletko juntti? Oletko köyhä tavis? Oletko tyhmä ja ruma ja pukeudut aina tuulipukuun ja sait silti kutsun vuosisadan seurapiiritapahtumaan Jollaksen upeille rapujuhlille, kun emännällä ei oikein yhtään ole oikeitakaan ystäviä, mutta et surkeiden duunarilähiöiden kasvattina tiedä miten käyttäytyä glamourisissa jetsettaavissa suihkuseurapiireissä?
Ei hätää, näitä ohjeita seuraamalla hoidat homman tyylillä kotiin.
1) Pukeudu kuin lastenjuhlille
Oikein hienot, rikkaat ja arvokkaat henkilöt tietävät että edustaa hyvää makua pukeutua vaatteisiin jotka kaikenpuolisessa epäsopivuudessaan näyttävät siltä kuin kahdeksanvuotias olisi onkinut ne äitin kirstusta. Meikki tietenkin seuraa samoja linjoja ja saa näyttää siltä kuin ensi kerran oltaisiin kokeiltu huulipunan käyttöä. Innokkuus on tärkeämpää kuin tarkkuus, pääasia että meikkiä on paljon ja että se peittää mahdollisimman laajoja pinta-aloja. Myös trailer parkin white trash-pukeutuminen on paremmissa piireissä aina muodissa. Jos mekkosi on liian ahdas koska olet itse liian lihava, niin syytä mekkoa. Mekko lihotti sinut. Kukaan ei koskaan arvaa totuutta.
2) Oma pullo mukaan
Jos emäntä saa juhliensa järjestämiseen kuonalehdistöltä €2000 ihmisten henkisellä hädällä ja tuskalla ansaittuja rahoja ja vieraitakin on tulossa varmaan melkein tusinan verran, koirat mukaan laskien, niin vieraiden on syytä varautua siihen että heille ei glamouriseen vuotavaan pahvimukiin lasketa kuin korkeintaan 2 cl halvinta kuoharia ja perskänni on hankittava omalla kustannuksella. Hienommissa piireissä on tapana järjestää kaikkein upeimmat juhlat aina pussikaljamallin mukaan. Ja snapsit juodaan totta kai pullon suusta, sillä juuri niin etiketti sanelee.
3) Ota pohjat
Niin isäntäväkikin on tehnyt. Kuonalehdeltä saadut rahat on hassattu viinaan jo päiviä ennen ja viinat on juotu. Juhlapäiväksi on säästetty sen verran viinaa että osa isäntäväestä sammuu vieraiden saapuessa. Ja eihän jollaslaisia rupujuhlia kukaan kestä selvinpäin, herramijee!
4) Syö tukevasti ennen rupujuhlia
Koska kaikki rahat ovat menneet viinaan ei rapuja ole kuin näytiksi kuonalehden kameroille, ja niistäkin suuri osa tyhjiä kuoria. Ja vaikka ruokaa olisi niin turha sitä on vieraisiin haaskata. Emäntäkin laihtuu huolestuttavasti jos laittaa ostamansa paahtoleivät yleiseen jakoon. Eikä lautasiakaan ole, eikä rapuveitsiä, istumapaikoista puhumattakaan. Ja hei - turha niille taviksille on rapuja antaakaan kun eivät ymmärrä miten niitä syödään. Vain hienot savolaisblondit joilla on ihanat silikonit ja pantava peppy ymmärtävät että suurinta herkkua ravussa on sen peräsuoli. Hienostopiireissä ravun peräsuolia tavataankin kutsua rikkaiden kaviaariksi.
5) Viihde
Rupujuhlilla pitää olla toki ohjelmaa. Snapsiviisut ovat täysin out ja hieno väki tapaakin hoilata virsiä kun ovat tarpeeksi juovuksissa. Sanoja ei missään nimessä tule osata ja koko kuvottava spektaakkeli on videoitava kuonalehden nettisivulle. Ja mitä olisivatkaan seurapiirikerman rupujuhlat ilman ryhmäseksiä? Eivät mitään. Juhlien ajaksi hienompi väki tietenkin pukee huonosti hoidetut ja nälkiintyneet koiransa hiostaviin vaatteisiin jotka estävät niiden vapaan liikkumisen, esittelee niitä hetken kameralle ja lukitsee ne sitten takkahuoneeseen ilman ruokaa ja vettä, sillä koiriensa hyvinvoinnista on glamourinen parempi väki aina yhtä tarkka.
6) Julkkikset
Jollaksen juhlat ovat magneetti niin kansallisille kuin kansainvälisille julkisuuden henkilöille. Jos siis heitä arastelet niin Jollaksen rupujuhlat eivät ole sinua varten. Jollaksessa tapaa nähdä niinkin isoja staroja kuin laajoista häpykarvabisneksistään kuulu Henna Kaalinainen ja epäselvistä syistä (huonosti) tunnettu Janita Janatuinen, jotka molemmat olivat isossa roolissa vuosisadan upeimmissa häissä, paitsi että kumpikaan ei vaivautunut häihin paikalle koska heillä oli parempaakin tekemistä. Tämänvuotisilla rupujuhlilla ei näin isoja staroja nähty. Jollaksen rupugaalassa oli silti mahdollista nähdä myös kansainvälisempää tähtiloistoa. Huhutaan että paikalla olivat upeat blondit Madonna, Britney Spears ja Paris Hilton. Kaikki kolme kärrättiin ensiapuun koska he saivat kateushalvauksen siitä kuinka upea, kaunis, seksikäs eikä lainkaan paksu illan emäntä oli. Se oli vaan se mekko joka emäntää lihotti.
7) Varkaudet
Jollaksen omaan juhlaetikettiin kuuluu tietenkin varastaa mahdollisimman paljon isäntäväen tavaraa, esimerkiksi kännyköitä, lapsellisia vesiväritöherryksiä, aurinkolaseja, mekkoja ja kaikkea muuta halpaa krääsää mikä sattuu käteen osumaan. Ihan vaan siksi että illan hemaisevalla emännällä olisi jotakin kirjoitettavaa blogiinsa eikä se aina vaan toistaisi niitä samoja älyttömiä hokemiaan joille kaikki vaan nauraa.
Näin siis käyttäydytään oikein hienoissa rupujuhlissa.
Mutta - tätä älä tee:
1) Älä hakkaa puolisoasi!
2) Älä huorittele äitiäsi!
3) Älä pure äitiäsi käteen!
Nämä ovat ihyperglamourisen säntäväen privileegioita Jollaksen hienoilla rupujuhlilla.
Tavataan ensi vuonna Jollaksessa! (Ellei rupujuhlia peruta työn, levon tai vankeuden takia.)
Ei hätää, näitä ohjeita seuraamalla hoidat homman tyylillä kotiin.
1) Pukeudu kuin lastenjuhlille
Oikein hienot, rikkaat ja arvokkaat henkilöt tietävät että edustaa hyvää makua pukeutua vaatteisiin jotka kaikenpuolisessa epäsopivuudessaan näyttävät siltä kuin kahdeksanvuotias olisi onkinut ne äitin kirstusta. Meikki tietenkin seuraa samoja linjoja ja saa näyttää siltä kuin ensi kerran oltaisiin kokeiltu huulipunan käyttöä. Innokkuus on tärkeämpää kuin tarkkuus, pääasia että meikkiä on paljon ja että se peittää mahdollisimman laajoja pinta-aloja. Myös trailer parkin white trash-pukeutuminen on paremmissa piireissä aina muodissa. Jos mekkosi on liian ahdas koska olet itse liian lihava, niin syytä mekkoa. Mekko lihotti sinut. Kukaan ei koskaan arvaa totuutta.
2) Oma pullo mukaan
Jos emäntä saa juhliensa järjestämiseen kuonalehdistöltä €2000 ihmisten henkisellä hädällä ja tuskalla ansaittuja rahoja ja vieraitakin on tulossa varmaan melkein tusinan verran, koirat mukaan laskien, niin vieraiden on syytä varautua siihen että heille ei glamouriseen vuotavaan pahvimukiin lasketa kuin korkeintaan 2 cl halvinta kuoharia ja perskänni on hankittava omalla kustannuksella. Hienommissa piireissä on tapana järjestää kaikkein upeimmat juhlat aina pussikaljamallin mukaan. Ja snapsit juodaan totta kai pullon suusta, sillä juuri niin etiketti sanelee.
3) Ota pohjat
Niin isäntäväkikin on tehnyt. Kuonalehdeltä saadut rahat on hassattu viinaan jo päiviä ennen ja viinat on juotu. Juhlapäiväksi on säästetty sen verran viinaa että osa isäntäväestä sammuu vieraiden saapuessa. Ja eihän jollaslaisia rupujuhlia kukaan kestä selvinpäin, herramijee!
4) Syö tukevasti ennen rupujuhlia
Koska kaikki rahat ovat menneet viinaan ei rapuja ole kuin näytiksi kuonalehden kameroille, ja niistäkin suuri osa tyhjiä kuoria. Ja vaikka ruokaa olisi niin turha sitä on vieraisiin haaskata. Emäntäkin laihtuu huolestuttavasti jos laittaa ostamansa paahtoleivät yleiseen jakoon. Eikä lautasiakaan ole, eikä rapuveitsiä, istumapaikoista puhumattakaan. Ja hei - turha niille taviksille on rapuja antaakaan kun eivät ymmärrä miten niitä syödään. Vain hienot savolaisblondit joilla on ihanat silikonit ja pantava peppy ymmärtävät että suurinta herkkua ravussa on sen peräsuoli. Hienostopiireissä ravun peräsuolia tavataankin kutsua rikkaiden kaviaariksi.
5) Viihde
Rupujuhlilla pitää olla toki ohjelmaa. Snapsiviisut ovat täysin out ja hieno väki tapaakin hoilata virsiä kun ovat tarpeeksi juovuksissa. Sanoja ei missään nimessä tule osata ja koko kuvottava spektaakkeli on videoitava kuonalehden nettisivulle. Ja mitä olisivatkaan seurapiirikerman rupujuhlat ilman ryhmäseksiä? Eivät mitään. Juhlien ajaksi hienompi väki tietenkin pukee huonosti hoidetut ja nälkiintyneet koiransa hiostaviin vaatteisiin jotka estävät niiden vapaan liikkumisen, esittelee niitä hetken kameralle ja lukitsee ne sitten takkahuoneeseen ilman ruokaa ja vettä, sillä koiriensa hyvinvoinnista on glamourinen parempi väki aina yhtä tarkka.
6) Julkkikset
Jollaksen juhlat ovat magneetti niin kansallisille kuin kansainvälisille julkisuuden henkilöille. Jos siis heitä arastelet niin Jollaksen rupujuhlat eivät ole sinua varten. Jollaksessa tapaa nähdä niinkin isoja staroja kuin laajoista häpykarvabisneksistään kuulu Henna Kaalinainen ja epäselvistä syistä (huonosti) tunnettu Janita Janatuinen, jotka molemmat olivat isossa roolissa vuosisadan upeimmissa häissä, paitsi että kumpikaan ei vaivautunut häihin paikalle koska heillä oli parempaakin tekemistä. Tämänvuotisilla rupujuhlilla ei näin isoja staroja nähty. Jollaksen rupugaalassa oli silti mahdollista nähdä myös kansainvälisempää tähtiloistoa. Huhutaan että paikalla olivat upeat blondit Madonna, Britney Spears ja Paris Hilton. Kaikki kolme kärrättiin ensiapuun koska he saivat kateushalvauksen siitä kuinka upea, kaunis, seksikäs eikä lainkaan paksu illan emäntä oli. Se oli vaan se mekko joka emäntää lihotti.
7) Varkaudet
Jollaksen omaan juhlaetikettiin kuuluu tietenkin varastaa mahdollisimman paljon isäntäväen tavaraa, esimerkiksi kännyköitä, lapsellisia vesiväritöherryksiä, aurinkolaseja, mekkoja ja kaikkea muuta halpaa krääsää mikä sattuu käteen osumaan. Ihan vaan siksi että illan hemaisevalla emännällä olisi jotakin kirjoitettavaa blogiinsa eikä se aina vaan toistaisi niitä samoja älyttömiä hokemiaan joille kaikki vaan nauraa.
Näin siis käyttäydytään oikein hienoissa rupujuhlissa.
Mutta - tätä älä tee:
1) Älä hakkaa puolisoasi!
2) Älä huorittele äitiäsi!
3) Älä pure äitiäsi käteen!
Nämä ovat ihyperglamourisen säntäväen privileegioita Jollaksen hienoilla rupujuhlilla.
Tavataan ensi vuonna Jollaksessa! (Ellei rupujuhlia peruta työn, levon tai vankeuden takia.)
Subscribe to:
Posts (Atom)