1.
G-mies Jerry Cotton siristi silmiään ja antoi nyrkkinsä laulaa.
Cottonin moukari osui osui konnan leukaperiin ja lennätti hänet huoneen poikki aina Nukkumatin valtakuntaan.
Silmäkulmastaan Cotton näki kaksi muuta konnaa, mutta liian myöhään! Ennen kuin hän ehti kääntyä ne olivat jo kiinni hänessä ja repivät häntä maahan.
Nytkö tuli sepänsällille lähtö? hän ehti ajatella. Vai pelastaisiko hänen uskollinen apurinsa Vesa Keskinen hänet sittenkin viimeisellä hetkellä?
Cotton tunsi iskun takaraivossaan, sitten pimeys kääri hänet pehmeään viittaansa.
2.
Vesa Keskinen tarkasteli hyllyä. Nyt se näytti jo hyvältä, mutta kauan siihen oli mennyt. Kesäapulaiset olivat taas kerran latoneet kastiketölkit niin että etiketti ei näkynyt selvästi.
Sellainen ei käynyt laatuun.
Keskinen kääntyi ja näki tutun hahmon käytävän päässä.
- Jerry! hän huudahti iloisesti. - Meillä on tänään pannulaput tarjouksessa! Viisi kuuden hinnalla! Niihin on kirjoitettu minun kirjoittama rakkausruno. Laitetaanko tusina vai kaksi?
Jerry Cotton ei vastannut.
Keskinen katsoi ystäväänsä tarkemmin. Cottonia tuntui vaivaavan jokin. Itse asiassa Cotton näytti todella huonolta: tukka oli sekaisin, huuli halki, toinen silmä mustana, paidan kaulus revitty ja solmio aivan vinossa.
- Meillä on miesten paidoissa tosi hyviä tarjouksia, Keskinen sanoi. - Vilpoinen polyesteri-kumi-sekoitus, kaksi kolmen hinnalla, värinä pinkki ja liila. Pistetäänkö pakettiin vai pistetäänkö pakettiin?
- Siis jumankauta, Keskinen! Cotton huudahti. - Missä sä olit? Mehän sovittiin että tavataan konnien päämajalla ja muilutetaan ne nimismiehen täysihoitoon!
- No tuota, Keskinen sanoi ja väänsi kastiketölkkiä jonka etiketti ei vielä ollut aivan suorassa.
- Nyt konnat pääsi pakoon ja ne eikun vaan jatkaa Tom of Finlandin taiteen väärentämistä!
- Joo mutta kun justiin saatiin tärkeä ja kiireellinen lähetys muoviporkkanoita ja kumikurkkuja, Keskinen sanoi anteeksipyytävään sävyyn. - Piti heti saada ne myyntiin.
Cotton ei vastannut.
- Ja kanttiinin tytöt leipo tänään nisupullaa, Keskinen jatkoi. - Jos ei mene heti kahdeltatoista jonottamaan niin kesken loppuu, se on taivahan tosi.
Jerry Cotton huokasi syvään.
3.
- Okei, Jerry Cotton sanoi Vesa Keskiselle heidän istuessaan Cottonin Jaguaarissa. - Selitäs vielä tää homma. Siis se pimu kuppas sulta sen auton?
- Kyllä, Keskinen sanoi. - Juuri niin kävi.
- Siis sä lennätit pimun tänne, annoit täysihoidot ja kännykät ja tietokoneet ja kaikki, ja sitten vielä lahjoitit sille auton, eikä se edes jakanut sulle pilderoa?
- Täsmälleen näin, Keskinen sanoi.
- Ja nyt pitäis saada auto takaisin?
- Aivan niin, Keskinen sanoi.
- Ja TÄÄ oli se suuri rikos jota sä mainostit?
- Just niin, Keskinen sanoi.
- Ja missä se sun auto nyt on?
- Ghanassa, Keskinen sanoi. - Mutta en antanut sitä koskaan hänelle, lainasin vain. Ja minulla on tekstiviesti todisteena. Katso vaikka.
Jerry Cotton huokasi.
4.
Jerry Cotton katseli kuinka tikapuillaan kurkotteleva Vesa Keskinen latoi säilyketölkkejä taidokkaaksi torniksi keskelle kyläkaupan avaraa keskusaukeaa. Keskisellä oli kunnianhimoinen suunnitelma: hän pinoaisi papupurkkeista mahtavan, jykevän monumentin joka seisoisi aina taivaisiin saakka osoituksena kyläkaupan mahdista ja viriliteetistä.
- Öhh, Cotton sanoi. - Kuulehan Vesa?
- Niin? Keskinen sanoi ja yritti kieli keskellä suuta asetella seuraavaa papupurkkia edellisten päälle.
- Haluatko sä oikeesti olla G-mies ja mun apuri?
Keskisen käsi pysähtyi kesken liikkeen.
- Totta kai, hän sanoi.
Keskisen käsi tärisi hieman.
- Mutku aina kun olis keikkaa ja pitäis käydä nappaamassa konnat kiinni niin sulla on kyläkaupassa kiireitä, Cotton sanoi. - Jos ei pidä etsiä tuoretuotteista vanhaksi meneviä päivämääriä niin pitää iskeä kumisaappaisiin hintalappuja tai tarkistaa että hedelmävaaka näyttää oikein. Ja koko ajan pitää kiillottaa niitä banaaneja!
- Juu nyt on ollut paljon kiireitä, Keskinen sanoi.
- Ja nyt sulla on tää papupurkkitorni joka sun pitää kasata ja siksi sä et ehdi tulla mun kanssa pidättämään kesäkurpitsojen salakuljetusrinkiä.
Keskinen ei ollut kuulevinaan, jatkoi vain papupurkkien pinoamista - yhä korkeammalle, yhä korkeammalle.
- Ei voi olla G-mies jos vaan nyhjää kyläkaupassa pinoamassa säilykepurkkeja ja kiillottamassa banaaneja! Cotton huudahti ja potkaisi vihaisesti purkkipinoa.
Se laukesi maahan yhdellä rysäyksellä.
- No voi! Keskinen parahti. - Mun purkit!
Hän laskeutui alas tikapuiltaan ja loi Cottoniin pitkän, surumielisen katseen. Sitten hän alkoi pinota purkkitornia alusta.
Jerry Cotton huokaisi.
5.
Jerry Cotton istahti Jaguaariinsa, nappasi hansikaslokerosta puolityhjän bourbonpullon ja veti kunnon siivut.
Keskinen!
Ei siitä puotipuksusta saisi G-miestä koskaan. Ei ikinä!
Pieni kyynel herähti Jerryn silmäkulmaan. Hän pyyhki sen, otti uuden siivun bourbonia ja käynnisti Jaguaarin.
Ajaessaan kohti auringonlaskua Jerry jarrutti äkisti. Hän teki u-käännöksen ja oli hetkessä takaisin Tuurin kyläkaupan pihalla.
Ehkä Vesasta ei koskaan tulisi FBI:n agenttia ja G-miestä, mutta mikään mahti maailmassa ei estänyt Jerryä ryhtymästä kyläkaupan G-puotipuksuksi!
Ehkä he sittenkin voisivat saavuttaa yhteisen onnen . . .
No comments:
Post a Comment