Kusta Lalli lakin saanut?

Tapahtuipa eräänä talvisena iltapäivänä noin vuonna 1156 kauheita Köyliönjärven jäällä.

Muudan piispa Henrik oli ohimennessään poikennut paikallisen talonpojan talossa. Talonpoika itse oli muualla ja niinpä piispa katsoi kristilliseksi oikeudekseen kirkollisverottaa talon antimia: 'otti olutta kellarista'. Talon leivät syötiin, talon oluet juotiin. Heiniäkin otettiin hevoselle. Palattuaan kotiin talon isäntä, Lalli nimeltään, sai kuulla asiasta eikä suuremmin ihastunut siihen miten oman maan miehen eineksiä kohdeltiin kaikenmaailman mamupakolaisten ja ristineekerien toimesta.

Niinpä hän otti kirveen (toisten lähteiden mukaan keihään) ja lähti pahaisen prelaatin perään. 'Lalli se pahatapainen/ sekä mies pahasukuinen,/ otti Lalli laukkarinsa,/ piru pitkän keihä'änsä,/ ajoi herroja taka'an.' Lalli tavoitti pakolaiset läheisen järven jäällä ja iski piispan hengiltä. 1600-luvulla muistiin merkitty Piispa Henrikin surmavirsi kertoo että pahatapainen murhamies palasi kotiinsa piispan hiippa päässään ja piispansormus sormessaan. 'Palasi paha kotia,/ lausui paimen patsahalta:/
”Kusta Lalli lakin saanut,/ mies paha hyvän hytyrän,/ pispan hiipan hirtehinen?”'

(Ja nyt minun on kyllä aivan pakko saada huomauttaa kaikille teille herjaajille ja nettivihaajille että tässä yhteydessä sana "kusta", joka esiintyy jo tämän kirjoituksen otsikossa, ei millään tavalla viittaa Johanna Tukiaiseen. Jo kuvallinenkin aineisto todistaa täydellisen sitovasti että kauniin Johannan keltainen nektari annettiin pyyteettömänä uhrilahjana Tampereen asemalaiturin edustalla josta se oitis siirrettiin turvaan Näsineulan alla sijaitseviin katakombeihin, yhdessä Miss Universum siskon Glam-pokaalin, puutarhatontun henskeleiden ja muiden aikamme tärkeimpien pyhäinjäännösten kanssa, odottamaan Jeesuksen toista tulemista. Tai kolmatta, jos se tukkavisiitti lasketaan. Älkää ihmiset aina olko niin lapsellisia!)

Modernit historioitsijat suhtautuvat tapahtumiin varauksellisen skeptillisesti, mutta pitävät silti Piispa Henrikin legendaa tärkeänä kertomuksena siitä miten pakanallinen maa suhtautui maahantunkeutujien väkivalloin tuomaan uuteen uskoon ja millaisin keinoin Illuminaatti 1100-luvulla yritti tuhota kristinuskon. Sillä juuri tästähän kertomuksessa pohjimmiltaan on kyse - Jumalan mies tuhotaan murhaamalla hänet hyvin raa'asti niin ettei kristinusko eikä Jumala saisi jalansijaa hamraasta venäläisestä Hellsingistä.

Siirtykäämme ajassa melkein tuhat vuotta eteenpäin.

On Herran vuosi 2016 kristillisessä Suomessa. Jälleen on uusi pyhimys ohimennessään poikennut pahasukuisen talonpojan taloon atrioimaan. Jälleen kohtaa rippikouluja käymätön pakanajuntti pyhimyksen suuresta maailmasta. Jälleen verottaa jalo pyhimys barbaarin elintarvikelaaria. Talon leivät syödään, talon oluet juodaan. Heiniäkin otetaan koiralle jos muistetaan. Vaan mitä tekee pahatapaisen ja pahasukuisen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa? Ottaa kirveen? Ei vaan ottaa pataan.

Tämä kertoo kaiken siitä miten paljon metsäläinen suomalainen on tuhannessa vuodessa jalostunut ja oppinut fiineille tavoille.

Kirveslalli vuosimallia 2016 ei pelkästään ota pataan vaan antaa myös anteeksi ja jatkaa pataan ottamisen jälkeenkin pyhimyksen syöttämistä ja ennen kaikkea juottamista. Hän ostaa pyhimykselle mekkoja ja peruukkeja ja leluja. Hän hankkii pyhimykselle koiria ja jos koira menee rikki niin lisää koiria. Hän maksaa pyhimyksen matkat. Hän hankkii pyhimykselle auton. Hän juottaa pyhimystä lisää vaikka solvaukset rumaksi ja tyhmäksi eivät milloinkaan vaimene hänen korvissaan. Sellainen on moderni talonpoika, tuo tylsän ja terättömän kirveen haltija. Vähän se kyllä sanoo vastaan ja kapinoi mutta vain näön vuoksi.

Kun pyhimys tahtoo koiran, pahasukuinen ostaa hänelle kaksi. Kun pyhimys tahtoo yöpyä vanhempiensa vetoisassa torpassa, pahasukuinen kiidättää hänet poliisivartiossa Sheratoniin. Kun pyhimys tahtoo kalenterin, pahasukuinen ostaa hänelle 2500 sellaista. Kun pyhimys tahtoo ulkoiluttaa toissa kuun ruokakermaa surkeassa keskaribaarissa, pahasukuinen vetää päälleen hikisen pipariasun.

No niin hei - mikä tää sälli oikein on?

Tässä vaiheessa lukijankin epäilyt ovat heränneet. Eihän kukaan oikeasti tee noin. Eihän koko touhussa ole yhtään mitään järkeä. Paitsi jos -

Pyhimystä jo jonkin aikaa seuranneet tietävät että seuraava väite pitää paikkansa: mitä enemmän pyhimys saa mitä tahtoo, sitä pahemmin hän asiansa sotkee. "When the gods wish to punish us they answer our prayers." totesi aikanaan Oscar Wilde (kuulemma homo), ehkäpä juurikin pyhimystä ennakoiden.

Pahasukuinen talonpoika on mahdollistaja. Kun pyhimys toivoo, pahasukuinen mahdollistaa. Ja ilman mitään rationaalista syytä, ilman mitään näkyvää itseensä kohdistuvaa hyötyä. Ihan tosta vaan. Ihan sydämensä hyvyyttä. Ihan koska pyhimys on niin herttainen. Jos tässä hommassa ei haise sen vuoden 2013 keikan jälkeen pesemättä jäänyt ruokakerma niin ei sitten missään.

Mitä enemmän pahasukuinen antaa, sitä syvemmälle pyhimys uppoaa.

Ilman pahasukuista hänen olisi pakko hoitaa asuntoasiansa kuntoon, tehdä työtä, elää tulojensa mukaisesti. Ilman pahasukuista hän ei kykenisi jatkuvasto "ottamaan olutta kellarista' oli sitten pyhä tai arki. Ilman pahasukuista hän joutuisi kohtaamaan todellisuuden. Ja mitä enenmmän todellisuuden kohtaamista siirtää, sen karumpi se on oleva.

Jos pahasukuinen vuosimallia 1156 yritti karkoittaa kristinuskon kirveellä, niin pahasukuinen vuosimallia 2016 tekee sen salakavalammin ja ovelammin - "a woman killed with kindness"! Sanomattakin selvä on kuitenkin se että kumpikin talonpoika on yhtä lailla Illuminaatin palveluksessa ja sodassa Jumalaa, Johanna Tukiaista ja Miss Universe sisko Jullia Tukiaisen muistoa vastaan.

Tietäähän sen jokainen vähänkin älykkäämpi ihminen että jos Johanna Tukiainen on poissa pelistä niin eihän kristinuskolla tässä maassa ole mitään mahdollisuuksia - ei se Jeesus turhaan ilmestynyt Johanna Tukiaisen tekotukkaan Olympia Stationilla!

Joten jos, näin lopunaikoja kun eletään, joku talvinen iltapäivä noin vuonna 2016 tapahtuu niin että pahasukuinen talonpoika palaa Loviisanjärven jäiltä kirveenterä punaisena, päässään pyhän Johannan virtsanvaalea piispanhiippaperuukki ja sormessaan pyhän Johannan sadan tuhannen dollarin kihlasormus, niin ainakaan minä en ole yllättynyt.

Post scriptum: Köyliön kunnan keskustaajamassa on talonpoika Lallia esittävä patsas. Patsaan on veistänyt muistakin yhteyksistä tuttu A. Tukiainen. Make of that what you will.