Tänä kesänä Myrskylän Yksinäinen Ratsastaja ja Suomen selkärankaisin mies tekee leppoisan televisioretken ja katsastaa autoitse Suomemme pitäjät ja niemien notkot. Apukuskinaan kenraalimajurilla on ihana Kampaaja-Tonto (ei sotilasarvoa).
Paljon on rakkaassa kotomaassamme vikaa, sen voin paljastaa jo näin etukäteen.
Selkärangattomuutta löytyy jos jonkinlaista.
Tyrnävästä löytyy homoseksuaali. Homous on synti, rikos, raamatun vastaista ja rikollista, ja rikos luontoa vastaan. Se on myös synti. Selkärangattomat homot katsovat missikisoja väärällä tavalla eivätkä käy armeijaa. Tästä johtuen Yksinäinen Ratsastaja antaa Coltinsa puhua. Mykkä Tonto skalpeeraa Tyrnävän eloonjääneet.
Ala-Vetelistä löytyy feministi. Feministit alistavat miehiä ja ovat heille ilkeitä eivätkä jaa tavaraansa vaikka miehen tekisi mieli ja vielä sanovat pahasti. Monet feministit eivät myöskään pärjäisi Miss Suomi-kisoissa. Ainakaan alkukarsintoja pitemmälle. Löytyneen feministin vuoksi Ilmestyskirjan viides ratsumies Lone Ranger pistää Ala-Vetelin maan tasalle ja viehättävä Tonto kylvää suolaa savuavien raunioiden välistä pilkistäviin peltoihin.
Punkaharjulta löytyy sivari. Sivarit ovat luonnonvastaisia koska he eivät itke kun ajattelevat Talvisota-elokuvan loppukohtausta eikä heiltä löydy selkärankaa. Sivarit eivät myöskään tapaa pukeutua majureiksi vaikka eivät enää olekaan majureita ja ovat aina homoja ja feministejä. Punkaharju on saastunut eikä pitäjää enää ole mahdollista pelastaa Herran vihalta. Lone Ranger ja Tonto tekevät velvollisuutensa.
Hämmästyttävän monesta pitäjästä löytyy luonnonvastaisuutta, selkärangattomuutta ja Herran vihan päällensä vetäviä sekopäitä. Mutta Jumalan ruoskat Lone Ranger ja Tonto eivät lepää. Heillä on selkärankaa vaikka muille jakaa.
Raskaan kesän jälkeen Lone Ranger menee lääkäriin jossa huomataan että eihän hänellä ole selkärankaa lain. Lone Rangerin selkäranka onkin ollut illuusiota joka on johtunut liiallisesta poseeraamisesta liian ahtaassa univormussa ja liian kireässä rähinäremmissä.
Onneksi tarinalla on onnellinen loppu: Lone Ranger antaa elättäjänsä Seiska-lehden maksaa hänelle uuden selkärangan ja johan kelpaa taas pullistella ja leikkiä Myrskylän Mannerheimiä.
Jos hänen elättäjänsä olisi ollut Hymy-lehti kenraalimajurille olisi käynyt hassummin. Hän olisi saanut uudet silikonitissit.
Tätä parempi televisioretki on tietenkin vain se, kun Kari Salmelainen ja kuvausryhmä lähtevät hakemaan Vesa Keskisen autoa pimeästä Afrikasta.
ReplyDelete