Huojuvat hassasshiinit

Ilkeä Johanna Tukiainen herjaaja yllättyi.

Toki hänellä oli ollut valmiiksi pakattu kassi eteisessä jo vuosikaupalla, kuten kaikilla asiansa osaavilla ja itseään kunnioittavilla pitkän linjan Johanna Tukiainen herjaajilla, mutta silti kiinnijääminen tuli täydellisenä shokkina - niin kauan hän oli Johanna Tukiainen herjannut kaunista Johanna Tukiaista internetin keskustelupalstoilla ja facebookissa ja joskus työpaikan (Siwan) kahvihuoneessa ja yhden kerran hamraan lähiön tuulipukuiselle naapurille hississä roskapussia viedessä. Mutta sitä viimeistä ei ehkä lasketa koska naapuri oli kovin huonokuuloinen eikä sitä paitsi ymmärtänyt suomea kovin hyvin eikä edes tiennyt kuka Ilkka Kanerva tai aerto on.

Oli niin helppo kuvitella että tätä jatkuisi ikuisesti, että Johanna Tukiaista voisi Johanna Tukiainen vainota ja solvata ja syrjiä loputtomiin jäämättä ikinä kiinni, joutumatta ikinä vastuuseen. Se oli virhearvio, karkea virhearvio.

Nyt koston enkelit seisoivat Johanna Tukiainen kiusaajan edessä pimeällä kadulla. Oli silmämääräisesti vaikea arvioida kuinka monta niitä oli, hurjaakin hurjempi huojuminen teki sen suorastaan mahdottomaksi, mutta useita oli ja ne olivat ihan raivoissaan. Ja näytti siltä että niitä tuli koko ajan lisää, tai ehkä se vain oli huojumisesta johtuva näköharha. Tästä oli kuitenkin leikki kaukana, sen herjaaja ymmärsi heti. Tilinteon hetki oli koittanut.

- Seis, sinä kurja Johanna Tukiainen herjaaja, sinä matala maan matonen, sinä haiseva hamraa hiirulainen! ensimmäinen huojuja huudahti miehekkäällä falsetillaan, kättänsä uhkaavasti kohoittaen. - Ellet sinä oitis luovu kurjista ala-arvoisista tavoistasi ja lakkaa kaunista Johanna Tukiaista internetissä ja surkeissa lähiöissä ja missä kulloinkin kaltaisiasi kelvottomia kuleja kohtaatkin Johanna Tukiainen herjaamasta ja solvaamasta ja kiusaamasta niin tulet sitä syvästi katumaan! Tiedä se! Kohtalosi on oleva kova, oi, kova se on oleva ja kurja ja karu! Näillä lakeuksilla ei Johanna Tukiainen pilkata johannatukiaisia, ei totisesti ei! Kosto on minun, sanoo Tuksu, ja se on oleva kymmen- ja satakertainen ja kaikki minua vastaan tehdyt rikokset ja konnuudet ja netin läskivitsit ja fotoshoppaukset tullaan kostamaan aina kolmanteen ja neljänteen polveen asti! Halleluuja!

Huojuva piti tauon ja huojui pahaenteisesti, menetti tasapainonsa, horjahti, kaatui maahan, ja oli hetkessä taas pystyssä huojumassa entistäkin synkemmin ja ukaavammin.

- Kadu! huojuva huudahti hurmehisesti ja veti taskustaan vaaleanpunaisen muovikamman. - Kadu syntejäsi tai niin totta kuin olen virkaatekevä homokampaaja ja esikoiskoirani ylin sanomalehdenlevittäjä teen sinulle sellaisen kampauksen että ei vielä maan päällä ole sellaista kampausta nähty ja sen nähtyään kaikki ihmiset kavahtavat sinua ja sormellansa sinua osoittavat ja huudahtavat kammoten: "Katso siinä kulkee Johanna Tukiainen rienaajaa, osoittakaame halveksuntamme sylkemällä hänen päälleen ja kääntäkäämme hänelle selkämme!" Totisesti minä sinulle sellaisen kampauksen teen!

Kauhistunut herjaaja nosti kädet kasvojensa eteen ja vajosi avuttomana polvilleen. Hänen eteensä ilmestyi toinen huojuja, edellistäkin synkempi ja peloittavampi.

- Sinä saastainen epäsikiö, sinä kyyn ja hyeenan rujo poikanen, sinut minä kiroan ja sinun otsallesi painan näädän merkin jotta sinut tunnetaan ja sinua ihmisen lapsi osaa varoa! toinen huojuja huusi soinnukkaalla sopraanollaan. - Ja ellet sinä oitis tällä istumalla ja täydestä sydämestäsi ja koko sielullasi kadu tekojasi ja tee parannusta ja lopeta netissä Johanna Tukiainen jumalanpilkkaasi niin minä sanon sinulle, totisesti minä sanon sinulle, sinä syntisäkki, että tulen kuoroni kera sinun asumukseesi ja sinun korvasi juureen ja sinulle me laulamme, totisesti sinulle me laulamme äänen melkein särkymättä sellaisia kuorolauluja ja myös makeita karaokebiisejä kuten Foreignersiä ja Celine Dionia ja Tauskia että korvasi vuotavat verta ja aivosi sulavat ja valuvat ulos nenäsi kautta kuin vesi ja sitten kuorolaulamme sinulle lisää Johanna Tukiainen kuorolaulubiisejä kunnes silmäsi pullistuvat päästäsi ja räjähtävät ja keuhkosi luhistuvat rintakehäsi sisällä ja kielesi turpoaa  ja ääneti yrität anoa armoa mutta on jo liian myöhäistä katua pilkkaasi ja ivaasi koska syntisi nyt kostetaan ja olet palkkasi saava ja synnin palkka on kuolema ja sen jälkeen laulamme vielä Lööppijulkkista kunnes eloton ruumiisi on pelkkä kylmä veretön lihanpala ja luhistettu sielusi makaa virtsaisassa likalätäkössä johon kylän koirat päästävät vetensä!

Herjaaja tunsi syntiensä painon ja se paino painoi häntä aina alemmaksi. Kyynel vierähti hänen poskelleen, katumuksen yksinäinen kyynel. Kolmas huojuva ilmestyi hänen eteensä.

- Nii että jos et sie nii hetii lopeta siun herjjaamista nii minä kyllä pissin housuihini! se huudahti kimeällä kastraatin äänellään.

- Tota, herjaaja sanoi ja katsahti ylös. - Oot tainnu jo pissata housuihisi.

- No jos et sie hetii lopeta sitä suunsoittoas netiissä nii mie pissin uuestaan housuihin!

Uusi huojuva ilmestyi herjaajan eteen, kenties kauhein heistä kaikista. Kauan se katseli herjaajaa, ääneti huojuen ja peloittavaa älyä ja sivistyneisyyttä säteillen.

- Sinä häiriintynyt ihminen! Sinä paatunut griminaali! Sinä epäsophisdikoitunut endideeddi!

Jokainen sana oli kuin moukarinisku. Herjaaja tunsi vajoavansa maan alle.

- Sinä moluggi! Sinä bazzibazzuggi! Sinä morphologillinen visgoosi! Sinä visigooddi!

Herjaajan jokainen solu ulvoi tuskaa!

- Sinä arggimandriidda! Sinä brimaaddi! Sinä ebisendrillinen nugleaari! Sinä dendriiddinen exgsistentsialisti!

Huojuja huojui yhä kiihkeämmin, yhä kamalammin itseään emputtaen ja kemputtaen.

- Sinä zeoliiddi! Sinä zuggiini! Sinä xylidoollinen zigguraaddi!

Herjaajan näkökyky alkoi heiketä. Viimeisten voimiensa rippeillä hän näki näyn joka oli niin kauhistuttava, niin lopullinen, niin apokalyptinen, että hän tiesi loppunsa olevan käsillä: vimeisellä huojuvalla oli kädessään sivistyssanakirja JA SE AIKOI LUKEA SEN HERJAAJALLE ALUSTA LOPPUUN KUNNES HERJAAJASTA EI ENÄÄ OLISI JÄLJELLÄ KUIN KÄRYÄVÄT JÄÄNTEET!

- Sinä abyzziinialainen banslavisdi! Sinä exderridoriaalinen aardvarggi! Sinä gronomedrillinen zoonoozi! Sinä psygophyysillinen grinoliini! Sinä abosdaaddinen prephylloxera! Sinä myobillinen osdeoboroosi!

Nyt vasta ja liian myöhään mielisairas Johanna Tukiainen herjaaja ymmärsi että rikos ei kannata ja Johanna Tukiainen herjaamisesta joutuu vastuuseen. Enää ei voinut muuta toivoa kuin että loppu tulisi mahdollisimman pian.