Lika barn leka bäst

Vapun tiimellyksissä ovat nettirunebergitkin riehaantuneet. Tarina on ollut häkellyttävän samansuuntaista: Johanna Tukiaisen lähipiiristä löytyy paljon rikollisuutta. Eräs porilainen exmänädzeri on paljastettu aiphounkavaltajaksi, velkakarkuriksi ja epärehelliseksi kengänostajaksi. Eräs sophistikoitunut phuojuva on phaljastettu naisten uhkailijaksi joka, kirjoittajan mukaan, kiusaa ja uhkailee niitä naisia jotka vääryyttä ja syntiä ovat kaunista Johanna Tukiaista kohtaan tehneet. Lisäksi samaista hyvin syönyttä philosophista efeebia (anteeksi epheebhiä) on väitetty erinäisten psykotrooppisten substanssien välittäjäksi. (Rikosilmoitus on luonnollisesti tehty.)

Sokerina pohjalla ovat muuatta nurmijärveläistä naismotoristia ja naisrikollisliigan perustajajäsentä (kutsukaamme häntä nimellä XX tai tuttavallisemmin MC XX) koskevat dokumentit jotka voivat pohjata oikeudenkäyntipöytäkirjoihin. Tai sitten eivät.

"J H:n lausahduksen (”täällä ei tapeta ketään”) seurauksena XX oli lähtenyt tulemaan pampun kanssa kohti häntä. Nähdessään raivopäisen XX:n lyöntiaikeen, H-n oli nostanut toisen kätensä suojaksi. Viuhuva ensimmäinen lyönti oli ollut kova ja aiheuttanut H:lle kipua. XX oli tämän jälkeen lyönyt H:ta uudelleen pampulla. Toisen lyönnin jälkeen H-n oli ilmoittanut, että tästä tuli nyt poliisiasia, ja ryhtynyt kaivamaan puhelinta taskustaan. Hän oli samalla lähtenyt perääntymään XX:n edellä rinnettä alas kohti Tenholantietä. XX oli seurannut H:ta Tenholantielle ja räiminyt tätä pampulla raskaasti ja raivokkaasti eri puolille kehoa. Kun J H-n oli saanut puhelinyhteyden hätäkeskukseen, XX oli mennyt kiireesti autoonsa ja poistunut paikalta renkaat kirskahtaen. Todistajien mukaan XX:n käyttämä pamppu oli ollut noin 50 cm pitkä ja väriltään musta. Sen käsiosassa oli ollut vaaleaa teippiä. Pamppu oli näyttänyt paksulta sähkökaapelilta."

Muutamaa kuukautta myöhemmin metsätiellä tanssahdeltiin tähän tahtiin: "XX oli ajanut K:n autolla [13.9.2013] S K:n pienelle syrjäiselle metsätielle, jossa ei ollut näkynyt muita ihmisiä. XX oli alkanut pahoinpidellä K:ta, koska K oli kieltäytynyt kertomasta [tietyistä tapahtumista] poliisille siten kuin XX olisi halunnut.” ”XX oli kiskaissut K:ta hiuksista, repinyt tämän hiuksista ulos autosta, kaatanut tämän maahan, istunut päälle ja lyönyt nyrkein useita kertoja päähän. Tämän jälkeen S K kertoi kontanneensa tilanteesta poispäin hetken aikaa, noussut jaloilleen, mutta XX oli tullut perään ja kaatanut K:n uudelleen hiuksista repimällä maahan ja jatkanut tämän lyömistä, kuristanut sekä potkinut tätä kylkeen ja lantioon. K kertoi lähteneensä uudelleen tilanteesta poispäin konttaamalla ja päässeensä paljon kauempana lopulta seisomaan jaloilleen. Tässä vaiheessa XX oli lähtenyt [K:n] autolla pois paikalta."

Johanna Tukiaisen viimeisestä oikeusmurhaoikeudenkäynnistä (jossa syyttäjä esiintyi mm. useasta pahoinpitelystä syytettynä olevaa vapaehtoistyöntekijäämme ja osa-aikaevankelistaamme kohtaan kovin syyttävästi) muistamme että samainen opiskelija ja amatööripugilisti XX oli itse asiassa rottapostien, eläinlääkäri Valtosen uhkailun ja monen muun rikoksen taustalla, mutta huippuälykäs ja professori Moriartynkin varjoonsa jättävä rikollisuuden nero kun on niin selvisi näistäkin kolttosista kuin bentzo veräjästä.

Tässä kohden on kyllä pakko vetäistä henkeä ja ihmetellä miten voi olla mahdollista että kaikki kauniin Johanna Tukiaisen lähipiirin jäsenet ovat rikollisia?

Aerto, huojuvat sulhot J ja J, kaikki mänädzerit ja keikkamyyjät, jullian vaattet varastanut transkirahvi, pastori proffeetta, Taukki, Lahtonen, Piri-Pyry, Timangi - kaikki, kaikki! Enkä yhtään ihmettelisi jos kävisi ilmi että Viljo ja Paris-possu katosivat kuvasta yritettyään vetää välistä Bandidoksien puruleludiileissä ja uinuvat nyt Luca Brasin tavoin kalojen kanssa.

Mikä ihme siinä on että juuri rikolliset tuntevat vetoa Johannaan ja hakeutuvat hänen ystävikseen ja perheenjäsenikseen? Tämä on hyvin paradoksaalista, etten sanoisi suoraan ironista, sillä Johanna jos kuka on hyvin rehellinen ihminen joka todellakin kunnioittaa lakia. Ja jokaisessa kahdeksassa saamassaan pahoinpitelytuomiossa juuri Johanna on ollut se todellinen uhri.

En keksi asialle muuta selitystä kuin se että Paholainen aistii Johannassa asuvan valon ja kirkkauden ja puhtauden ja kuin koi sen on lennettävä valoa kohden. Absoluuttinen hyvä vetää puoleensa absoluuttista pahaa. Ei se tukkajeesus ihan turhaan pesiytynyt Johannan pään seudulle.

Tästä syystä on loogista ja suorastaan väistämätöntä että kun Johanna menee naimisiin niin hän menee naimisiin miehen kanssa joka hänen mukaansa on talousrikollinen, kuristaja, naisten pahoinpitelijä ja vieläpä kaiken lisäksi parittajakin (ja me kaikki ymmärrämme että Johannan ammattitaustalla varustettu nainen oitis tunnistaa parittajan kun sellaisen näkee, ja etenkin alttarilla papin edessä) - ja käytännöllisesti katsoen murhaaja. Tästä syystä on loogista ja väistämätöntä että Johanna pettää avomiestään raiskaajan kanssa ja kihlautuu pahoinpitelijän kanssa. Ja sen jälkeen seurustelee vielä toisenkin pahoinpitelijän kanssa. Jotka kaikki ovat valehtelijoita, huijareita, narsisteja ja psykopaatteja.

Jos Johanna otetaan jonnekin esiintymään niin ainahan baarin omistajan yllä häilyy jos jonkinlaista veroepäselvyyttä ja talousrikollisuuden epäilyä. Harvemmin ne palkkiotkaan käytetään verottajan kautta.

Traagisinta on että rikollisia löytyy myös Johannan omasta perheestä jossa joku on tuomittu pillerien sakakuljetuksesta, joku toinen pahoinpitelyistä ja väärinkäsittämisistä. Näinkin likaista peliä on Paholainen valmis pelaamaan turmellakseen Johannan pyhimysmäisen puhtauden, sillä perhettään ei voi paeta olivat ne sitten kuinka väkivaltaisia sekakäyttäjiä ja omia vanhempiaan solvaavia ja alistavia ja purevia ja hakkaavia ikäprinsessoja.

Jos pitäisi kuvailla Johannaa yhdellä sanalla se sana olisi marttyyri. Mieleen tulee väistämättä kristikunnan vapahtaja Jeesus Kristus jota Paholainen myös herjasi ja kidutti, mutta joka verellään lunasti ihmiskunnan synnit. Hänkin joutui syyttömänä virumaan oikean rikollisen vieressä, vähän samalla tavalla kuin Johanna joutuu Hämeenlinnan naisvankilassa.

Mutta hyvää tässä on tietenkin se ettei vankila tule Johannalle täytenä kulttuurishokkina kun ne kaikki kaverit on tähänkin asti ollu konnia.