25.6.13

Taikamaken seikkailut

Kun kiivas kesä on kuumimmillan, kun hirviä helle pahimmillaan, kun riivatut roistot röyhkeimmillään - silloin ei enää Pasila Vice pärjää Jollashovin joka nurkkaan levinneen brätsirikollisuuden torjuntatöissä ja apuun kutsutaan yöttömän yön valpas vigilantti, glamourrikollisuuden jäntevä sukkahoususankari, pinkin gangsterismin peloton pravuuripriha, doltsikonnuuden muheva miesbarbi Taikamake ja hänen uskollistakin uskollisempi kumppaninsa (mutta ei kumppani raamatunvastaisessa homoseksuaalimieleessä vaan pelkästään hyviä ystäviä ovat siviilissä ja saunassa eivät katsele toistensa pippeleitä ollenkaan!) Vaippapoika! Vapise epatto syntinen ja luihu vaan ei laiha lainrikkoja - hetkesi on koittanut ja rangaistuksesi on oleva eeppinen!

Ylellisen Jollashovin ylle oli laskeutunut hiljaisuus, vaarallisen kauniin sisko Jullian kemiallista untakin syvempi rauha, mutta rauha oli vain näennäinen sillä prinsessamaisen peilityynen pinnan alla kuohui ja moraalittomuuden märkivä mädännäisyys oli alkanut kovertaa hovin peruspilareita kuin torakka-Aerto näkkileipää ja löyhkäsi pahemmin kuin kahden viikon pesemätön, eritteillä kuorrutettu portto.

Taikamake oli kenties uransa kenties visaisimman tapauksen äärellä.

- Niin, Vaippapoika, Taikamake sanoi. - Nyt on poliisimestari Sisulta sellaista niin toksia tullut että olisi täällä baratiisimaisessa Jollaksessa vallan kauhiaa tapahtunut.

Taikamake katseli ympärilleen. Ruohomattoa koristi yksinäinen, vielä höyryävä kasa ja sen vieressä lojui rikkirevittynä hyljätty aikuisten vaippa. Mutta uutta Vaippapoikaa ei näkynyt missään.

- Niin, Vaippapoika, Taikamake toisti. - Nyt on tilanne sellainen että on kuulemma Jollashoviin ilkiä huumausainebillereiden pisniskauppias pesiytynyt. Ja sieltä ihan liika kalliiseen hintaan saastaisia törkytaplettejaan viattomille tyttölapsille myy ja heitin elämänsä kamalilla aineillaan pilaapi.

Vaippapojan vastausta ei kuulunut.

- Tuntomerkkejä antaapi poliisimestari Sisu seuraavanlaisesti: Kalju, kiero, kuusikymppinen savolainen taskukorilla, aliaksena käyttääpi äijänroikale nimeä Puutarha Tontto tai Pappa Mureke ja pahasti se kattelee ihmisiä ja onpi usein aika sekaisin hän. Kultakello on hällä ja selkä karvainen. Kuvat on selästä. Raamattua ahkeraan lukee hävytön hunsvotti ja välillä pukeutuupi vaaleanpunaisiin segshysukkahousuihin ja supersankari kuvittelee olevansa. Ja takkahuoneessa asuu. Sinne menemme oitis tutkimaan, Vaippapoika!

Sulavin pantterin askelin Taikamake hiipi takkahuoneeseen, tuonne huumaavan haureuden paheelliseen pesään, tuonne tyrmäävän tropin törkyiseen tyyssijaan.

- Ahhah! Taikamake huudahti avatessaan gurjan griminaalin galsarilaatikon. - Ja mikäs nyssykkä se tämä on! Niin on täynnänsä värikästä billeriä kerrassaan eikä ihan taida Vatserin namusia olla!

Taikamake maistoi maiskutellen yhden jokaista lajia billeriä kuten oli nähnyt miamiselaisten televiissiosarjojen etsivien aina jauhopussien sisältöjä maistelevan. Maistoi sitten vielä toisenkin jokaista lajia kun ei muistanut oliko jo kerran maistanut.

- Ihan ovat maistuvia billerit. Haluatko sinäkin Vaippapoika maistaa? Kun gollega olet näinniin klamourigonnuuden torjunnassa.niin alennuksella sinulle rohtobilleriä myydä voin.

Jääkö Jollaksen naurava nappikauppias vihdoin Taikamaken haaviin? Missä on Vaippapoika eikun Homokampaaja ja onko se vielä vasikointinsa jälkeen elossa? Minkä väriset billerit on Taikamaken mielestä parhaita ja miksi? Vastaus näihin kysymyksiin - ja moniin muihin - ensi viikolla samaan taikamakeaikaan samalla taikamakekanavalla!

No comments:

Post a Comment